Voiko ulkomaalainen ostaa asunnon Suomessa?

Kerrostalo

Ulkomaalainen voi ostaa Suomesta sekä asunto-osakkeen että kiinteistön. Ulkomaalaisia ostajia liikkuu varsinkin Uudellamaalla. Kiinteistövälittäjät kertovat, että espoolaisissa asuntonäytöissä on yleensä vähintään yksi ulkomaalainen ostajaehdokas. Eniten asuntoja ostavat virolaiset, venäläiset ja kiinalaiset, mutta myös vietnamilaiset, intialaiset ja yhdysvaltalaiset ovat kiinnostuneita omistamaan asuntoja Suomessa. Vuonna 2017 tehtiin noin 5200 asuntokauppaa, jossa ostajana oli ulkomaalainen yksityishenkilö. Puhutaan siis noin 4 prosentista kaikista ostajista, mutta ulkomaalaisten osuuden uskotaan vain kasvavan.

Asunnon ostaminen Suomesta on helppoa

Ulkomaalaiset asunnonostajat ovat kiitelleet sitä, miten helppoa asunnon ostaminen on. Kaikki sujuu samaa, tuttua kaavaa myöten, eikä aikaa kulu turhaan. Tee tarjous, käännätä asiakirjasi (jos tarpeen) ja maksa summa myyjälle – siinä asuntokaupan tekeminen kaikessa lyhyesti ja ytimekkäästi. Yhdysvalloissa asuntokauppaan saattaa kulua kaksikin kuukautta, kun taas Suomessa asunto-osakkeen tai kiinteistön omistajuus voidaan saada siirrettyä jo viikossa. 

Myyjien ja kiinteistövälittäjien mielestä ulkomaalaiset ostajat ovat monessa suhteessa samanlaisia kuin suomalaiset ostajat. Hintaneuvotteluissa esiintyy pieniä eroja: varsinkin intialaiset ja kiinalaiset lähtevät tarjoamaan ensin hyvin matalaa hintaa. Länsimaiset ostajat tinkivät myös, mutta eivät yhtä rohkeasti kuin aasialaiset.

Kun asunto on ostettu, pitää myös ulkomaalaisen ostajan maksaa varainsiirtovero. Varainsiirtovero on 2 % asunto-osakkeen velattomasta hinnasta, ja 4 % kiinteistön velattomasta hinnasta. Ulkomaalainen ostaja ei todennäköisesti ole Verohallinnon rekisterissä, joten hänen täytyy rekisteröityä Verohallinnon asiakkaaksi ennen kaupan tekoa. Tämän jälkeen hän saa varainsiirtoveron viitenumeron, ja voi maksaa varainsiirtoveron Verohallinnolle esimerkiksi omassa verkkopankissaan.   

Ensiasunnon ostaja saa vapautuksen varainsiirtoverosta, jos hän on 18–39-vuotias, eikä ole koskaan omistanut asuntoa missään päin maailmaa. Lisäksi hänen tulee omistaa asunnosta vähintään 50 % ja asua asunnossa vakituisesti. Jos kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty, pitää vero maksaa. 

Kiinteistöt pitää lainhuudattaa. Lainhuudatuksissa on eroja eri maiden välillä: esimerkiksi Espanjassa myös asunto-osakkeelle tarvitaan lainhuuto. 

Millaisia asuntoja ulkomaalaiset etsivät Suomesta?

Kerrostalo

Ulkomaalaiset ostajat ovat kiinnostuneet kaikenlaisista asunnoista, mitkä sijaitsevat suurissa kaupungeissa tai niiden lähellä. Maaseudulla ulkomaalaiset ostavat varsinkin rantatontteja ja vapaa-ajan asuntoja. Usein ajatellaan, että ulkomaalainen ostaja etsii ensisijaisesti luksusta ja arvoasuntoja, mutta ulkomaalaiset ostajat ovat kiinnostuneita ihan samanlaisista asunnoista kuin suomalaisetkin – myös monien kansallisuuksien vuokra-asuntovaltaisilla ja hieman huonomaineisilla asuinalueilla sijaitsevista edullisista kaksioista. 

Kuten suomalaiset, myös ulkomaalaiset ostajat haaveilevat talosta omalla rantatontilla. Haaveen toteutuminen on kiinni omasta varallisuustasosta, sillä ranta nostaa kiinteistön hintaa. Ulkomaalaisia omistajia viehättää myös puistomainen, vehreä ympäristö. Syrjäseudulle ei kuitenkaan haluta, vaan naapureita ja palveluita pitää olla lähellä.

Ulkomaalaiset ostajat arvostavat asuntokauppojen sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä sekä sitä, että kiinteistöt ovat yleisesti ottaen hyvin rakennettuja ja erinomaisesti kunnossapidettyjä. Esimerkiksi Espanjassa monet kerrostalokiinteistöt ovat homeessa, eikä ilmiö ole vieras muuallakaan maailmassa. Pyyhkeitä tulee siitä, että varsinkin uudempi suomalainen arkkitehtuuri on vaatimatonta ja mielikuvituksetonta. 

Pääsisäänkäyntiin ja porraskäytäviin toivottaisiin lisää näyttävyyttä, ja varsinkin yhdysvaltalaiset päivittelevät huoneiden pienuutta ja varastotilojen vähäisyyttä. Näistä seikoista huolimatta ulkomaalaiset pitävät Suomea hyvänä maana asuntosijoittajalle. Kaikki ulkomaalaisten ostamat asunnot eivät suinkaan jää omaan käyttöön, vaan ne vuokrataan eteenpäin. 

Koska asunnonostaja tarvitsee luvan Puolustusministeriöltä?

1.1.2020 alkaen EU:n tai ETA-alueen ulkopuolisen maan kansalaisen pitää hakea lupa Puolustusministeriöltä, jos hän haluaa ostaa kiinteistön Suomesta. Luvanvaraisuus koskettaa koko Suomea Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta – Ahvenanmaalla sovelletaan Ahvenanmaan omaa maanhankintalainsäädäntöä. Valtiolla on nykyään myös lunastus- ja etuosto-oikeus.

Kansallisen turvallisuuden nimissä siis joka ikinen Venäjän, Kiinan, Yhdysvaltain tai vaikkapa Sveitsin kansalainen (tai yritys) tarvitsemaan erillisen luvan voidakseen ostaa Suomesta kiinteistön. Asunto-osakkeita saa ostaa entiseen malliin. 

Lupamenettely tullee koskemaan noin 500–800 kiinteistökauppaa vuodessa, ja työllistää useampia virkailijoita. Valtio tullee käyttämään etuosto-oikeuttaan silloin, kun kiinteistön hankkimista pidetään tarpeellisena esimerkiksi maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden tai alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Suomen valtio voi siis käyttää lunastus- tai etuosto-oikeuttaan esimerkiksi silloin, jos on kyse Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevien alueiden (esimerkiksi satamien, tutka-asemien tai lentopaikkojen) välittömässä läheisyydessä olevista kiinteistöistä. 

Jos esimerkiksi venäläinen haluaa ostaa mökin syrjäiseltä rannalta, luvan saaminen lienee läpihuutojuttu. Jos taas mökki sijaitsee lähellä armeija-aluetta, voidaan lupa evätä.